RUOKAPÖYDÄN UUDISTAMINEN
Ruokapöydän pintakäsittely
Uuden kodin värimaailmaan ei sopinut tummanruskeaksi lakattu ruokapöytä. Jotain oli keksittävä.
Pöytä on täyspuinen, reilut kymmenen vuotta vanha, muotoilultaan kaunis sekä kunnoltaan edelleen sopiva ja mieluinen. Kokonsa puolesta pöytä sopii mainiosti sille varattuun tilaan. Tykkään käsillä tekemisestä, niinpä rohkeasti tartuin ajatukseen toteuttaa muutostyö itse.
Ruokapöydän hionta
Pöydän muutostyö alkoi pöydänjalkojen irrottamisella sekä pintojen hiontatyöllä. Pöydässä oli teollinen lakka, joka oli etenkin kannessa kohtuullisen lujassa.
Hiontatyön tein tasohiomakoneella aloittaen hionnan karkeammalla P60 -hiomapaperilla. Kun pinta oli rikkoutunut ja hiomatyö eteni, vähensin hiomapaperin karheutta asteittain. Lopullisen pinnan hioin P180 -hiomapaperilla.
Hiontatyövaiheen jälkeen poistin pinnoilta hiomapölyn harjaamalla ja imuroimalla.
Alla olevissa kuvissa hiontatyön eri vaiheita.
Ruokapöydän pinnan vahaus
Pölynpoiston jälkeen oli vuorossa vahaus. Vahaksi valikoitui Colorian öljyvaha, joka sävytettiin Tikkurilan värikartan Villa sävyllä. Mielestäni paras työväline tähän hommaan on vaahtomuovisivellin.
Pieni tuskastumisen hetki oli ensimmäisen vahakäsittelyn jälkeen, sillä pöytä oli kovin laikukas, vahaa imeytyi paljon ja epätasaisesti. Ensimmäinen vahauspinta oli kuiva seuraavana päivänä ja pääsin vahamaan pöydän toiseen kertaan. Väri hieman tasaantui, mutta oli yhä liian kirjava. Paikoittain pöydästä nousi vahvana myös sininen sävy. Sinnikkyys palkittiin, sillä kolmannen vahakäsittelyn jälkeen lopputulos miellytti silmää. Väri on suhteellisen tasainen, jättäen kuitenkin puupinnan näkyviin himmeästi vahauksen alta.
Kuvassa pöydän pinta kahden käsittelykerran jälkeen.
Kolmen vahauskerran jälkeen pöytä kuivui kaksi päivää työtilassaan. Tämän jälkeen pöytä kannettiin ruokailutilaan omalle paikalleen. Tuotteen ohjeessa kerrotaan vahatun puupinnan saavuttavan lopullisen lujuutensa kahden tai kolmen viikon kuluttua vahauksesta. Tämän jälkeen pöydän voisi halutessaan kiillottaa. Pidän siitä, että pöydän pinta on nyt matta, valoa vasten on havaittavissa pientä kiiltoa. Pinta on todella kaunis sellaisenaan eikä sitä ole tarkoitus kiillottaa.
Loppumietteet
Hiontatyöhön kului aikaa kolmisen päivää. Vahauskäsittely vaati niin ikään kolme päivää. Kuitenkin niin, että työn sain tehtyä reilussa viikossa, kun oikein kovasti ahkeroin. Olen tyytyväinen lopputulokseen, pöydästä tuli juuri oikean värinen ja työssä saa näkyä käden jälki.
Vaikka pöytä on sävyltään vaalea, on pöydän puhtaanapito ollut helppoa, eikä värjääntymisen jälkiä ole havaittavissa.
Toivon, että innostutte vanhojen kalusteidenne pintakäsittelystä. Etenkin puisissa huonekaluissa pintakäsittely onnistuu hyvin. Vanha ja mieluisa huonekalu saa uuden elämän. Uudistaminen ja kunnostaminen on ekologista uuden hankinnan sijaan.
Hankinnoissa pyrin ostamaan mieluummin pitkäkestoisia kalusteita, pitämään tunnelman rentona ja koti saa olla asukkaiden näköinen.
Viimeisimmät kommentit